Kun sosiaalisessa mediassa eräs kansanedustaja totesi, että metsä on ankeaa ja ainoa syy muuttaa sinne (maalle) on insesti, oli se kova isku minulle. 

Maalla vai Kaupungissa?

En ehkä ole paras ihminen kertomaan, miten maalla asuminen eroaa kaupunki elämästä. Olen lähes koko elämän asunut maalla, enkä oikein koskaan ole viihtynyt kaupungin vilinässä. Ihmiset liikkuvat kaupungissa niin nopeasti ja tuntee olevansa näkymätön ja yksin tuhansien joukossa. Se on outoa paljasjalkaiselle maalaistytölle, joka on tottunut tuntemaan naapurinsa ja että kaupassa käydessä samalla vaihdetaan kuulumisia.

Opiskellessani pääsin asumaan kaupungissa muutaman vuoden, toki vuoden jälkeen se oli jo tuskaa ja kaipasin takaisin lenkkipolun viereen. Kaupungissa on valoisaa ja meteliä ympäri vuorokauden. Se on outoa hiljaisuuteen tottuneelle ja luonnonääniä kuuntelevalle. Jatkuva valoisuus myös stressaa ja aiheuttaa kiireen tunnetta, kun ei ole syytä jäädä sisälle kun ulkona ei enää näe. Stressitasot ovat korkealla ja ihmiset tuntuvat passiivisagressiivisilta kun kulkevat ohi sanomatta mitään. Bussissa joku istuu vain viereen ja istuu siinä hiljaa kunnes jää pois, kuin et olisikkaan siinä vieressä.

Moniko kaupungissa tuntee naapurinsa? Myönnän, että ei se aina ole hauskaa, kun naapuri tuntuu tietävän asiasi paremmin kuin sinä itse. Suurimmaksi osaksi naapurit ovat hyödyllisiä ja mukava lisä, kunhan ovat tarpeeksi kaukana kuitenkin. Maalla aina muistaa kenellä naapurilla oli mitäkin, eli kenelle pitää soittaa kun tarvitsee apua. Ja usein sitä apua jopa saa. Se najan kun kaupungissa asuin en tuntenut kuin muutaman kymmenistä naapureista ja hekin olivat samassa koulussa. Ei ollut ketään keltä pyytää apua tarvittaessa tai kenen luokse mennä kylään kun tuntee olevansa yksin.

On kaupungissa omat hyvät puolensa tietysti, koulussa ei arvioida naaman mukaan tai vanhempien ja sisarusten käyttäytymisen mukaisesti. Ihmisillä ei ole valmiiksi ennekkoajatusta sinusta ja kaikki ovat samalla rivillä sinänsä. Mutta usein asiat mitkä ovat suuria hyötyjä, voivat samalla olla myös pahimpia kompastuskiviä. Molemmissa on puolensa, ehkä moni siksi viihtyy esikaupunki alueella.